Ensimmäisiä kertoja kylässä

Ensimmäinen kerta, kun menin hänen kotiinsa oli lievästi sanottuna yllätys. En edes tiennyt mitä hän tekee työkseen tilalla, enkä siis ylipäätään tiennyt että heillä on iso maatila. Olin saanut vain kuvia, joissa ollaan pellolla traktorilla. Ajattelin automaattisesti, että hän tekee vain jotain traktori hommia. Se olikin jotain paljon suurempaa ja laajempaa, kuin pienet traktori hommat.

Menin keskelle rehun tekoa. Äitini vei minut pellolle, suoraan traktorin kyytiin. En ollut vielä koskaan nähnyt hänen perhettään tai ylipäätään ketään hänen elämäänsä kuuluvia ihmisiä. No sain aika pitkän aikaa jännittää tapaamista, kävimme välillä syömässä ja silloinkin sattui, ettei ketään ollut juuri silloin kotona. Jännitin todella paljon, koska en osannut yhtään odottaa mitä on vastassa.

En olisi koskaan voinut uskoa, että tulisin olemaan elämässäni niin paljon lehmien kanssa tekemisissä tai en edes koskaan ajatellut mitään siihen viittaavaa. No eipä mennyt aikaakaan kun olin jo haalarit päällä aamulla ennen 06.00 navetassa, ihan omasta vapaasta tahdosta . Aluksi se innokkuus taisi olla vain rakkautta miestä kohtaan, mutta aika pian aloin nauttia siitä. Heräsin joka aamu mukaan töihin, istuin traktorissa mukana kokonaiset päivät, nautein, olin kiinnostunut ja halusin oppia kaiken.

Olen saanut opetella kaikkea maatilaan liityvää. Olen oppinut paljon, monestakin syystä. Suurimmat syyt on ollut ainakin se että olen erittäin hyvä kysymään, hyvät opettajat, seuraaminen ja mukana olo. Toivottavasti minä olen vielä joskus se hyvä opettaja, jollekkin toiselle.